Tarkempaa tietoa alasta, työnantajista ja palkasta
Infra-ala työllistää noin 50 000 ihmistä Suomessa. Työpaikkoja on niin rakennuttajalla, suunnittelijoilla, urakointiyrityksillä, sekä kunnossapidossa.
Rakennuttajat ovat infran omistajia, ja tahoja, jotka tilaavat suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa alan yrityksiltä. Rakennuttajia ovat siis esimerkiksi kunnat ja Liikennevirasto sekä ELY- keskukset. Rakennuttajia ovat myös erilaiset yhtiöt, kuten Finavia.
Suunnittelutoimistot tekevät erilaisia rakennussuunnitelmia, piirustuksia ja tietomalleja rakennettavasta kohteesta. Alan suunnittelutoimistoissa työskentelevillä yleinen pohjakoulutus on rakennusinsinööri tai diplomi-insinööri rakennustekniikasta tai rakennetun ympäristön, tai liikennetekniikan maisteriohjelmista. Suunnittelussa tärkeää on mm. matematiikan ja fysiikan osaaminen.
Rakennusvaiheessa suunnitelmia toteuttavat urakoitsijat ja ns. aliurakoitsijat, eli pienemmät yritykset ja yrittäjät. Tässä työvaiheessa tarvitaan monipuolisesti erilaisia tekijöitä; mukana on niin diplomi-insinöörejä (teknillinen yliopisto), rakennusinsinöörejä (AMK), rakennusmestareita (AMK), maarakennuskoneenkuljettajia (ammattiopisto), sekä rakennusmiehiä. Insinööreille on monia tehtäviä liittyen mm. työmaan johtamiseen toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen, valvontaan jne. Rakennusmestarit toimivat yleensä ns. työnjohtajina. Työnjohtajia voi olla työmaan koosta riippuen useampiakin. Tehtävä on haastava – se sisältää henkilöstön johtamista, tehtävien suunnittelua ja aikatauluttamista, työturvallisuudesta, alihankkijoiden ohjaamisesta ja valvonnasta jne.Maarakennuskoneen kuljettajat voivat olla itsenäisiä yrittäjiä tai työskennellä yrityksen työntekijänä. Työkohteet vaihtelevat pienistä pihanmuokkauskohteista suurhankkeisiin. Etenkin suurissa hankkeissa käytetään ns. koneohjausta; eli koneet ovat varustettu tarkoilla paikannus- ja asentoantureilla, ja suunnitelmat tulevat laitteelle digitaalisina pilvestä. Näin tehdään sentintarkkaa työtä laadukkaasti ja tehokkaasti.
Kun kohde on valmis, luovutetaan se rakennuttajalle. Erilaiset rakenteet tarvitsevat erilaista huoltoa ja kunnossapitoa. Teitä tulee aurata, puistoalueita hoitaa, kevyen liikenteen väyliä hiekottaa, kasvillisuutta niittää, turvalaitteista ja liikennemerkeistä tulee huolehtia, rakenteen kuntoa tulee valvoa ja tehdä korjausrakentamista jne. Kunnossapidon suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan myös kaikkia koulutustaustoja, sillä varsinaisen kunnossapidon lisäksi tarvitaan paljon asioiden ja aliurakointisopimusten neuvottelua ja toteutumisen valvontaa, sekä toiminnan kehittämistä ja suunnittelua.
Väylä- ja katuinfra syntyy liikenteen tarpeista – liikennesuunnittelulla toimivuutta ja turvallisuutta
Tiet eivät synny sattumalta omille paikolleen tai sellaisiksi kun ne ovat. Liikennejärjestelmällä tarkoitetaan koko liikenteen kokonaisuutta – se sisältää koko kaikki liikkumismuodot (kävely, pyöräily, joukkuliikenne, yksityisautot, sekä tavaraliikenne). Toimiva liikennejärjestelmä turvaa sujuvat ja monipuoliset liikkumismahdollisuudet sekä elinkeinoelämän kuljetusmahdollisuudet. Taustalla vaikuttaa iso kuva yhteiskunnan toiminteiden sijainnista ja liikenteellisistä tarpeista. Mikäli alueelle X suunnitellaan teollisuusaluetta, tulee sen liikenteelliset tarpeet huomioida. Se on pitkän tähtäimen suunnitelma – ja katsastaa aktiivisesti tulevaisuuteen, esimerkiksi kolmen vuosikymmenen päähän. Yksityskohtaisempaa suunnittelua tehdään erikseen, sitä kutsutaan liikennesuunnitteluksi.
Liikennesuunnittelijan tehtäväkenttä onkin laaja. Se voi olla kaavoitukseen liittyvää yleissuunnittelua, jossa päätetään maanteiden ja katujen linjauksista, kävely- ja pyöräilyverkostosta ja joukkoliikenteen ratkaisuista. Se voi olla myös liikennejärjestelyjen suunnittelua, esimerkiksi liikennemerkkien ja liikennevalojen ja opasteiden suunnittelua. Myös liikenneturvallisuusasiat, joukkoliikenteen kehittäminen, pysäköintialueiden kehittäminen ja liikennevirta- ja kuormitusennusteet saattavat olla liikennesuunnittelijan työtehtävinä.
Video: Kunkoululoppuu.fi / Taloudellinen tiedotustoimisto
Alalla on siis laaja kirjo erilaisia työmahdollisuuksia, ja haasteita riittää kaikille koulutusasteille. Loistava työtilanne, rakennusalan paras palkkataso ja mielenkiintoiset, vaihtelevat työtehtävät tekevät toimialasta mielenkiintoisen mahdollisuuden – uskallatko tarttua siihen?
Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry on Yrityskylä Yläkoulu Helsinki-Vantaan virallinen yhteistyökumppani vuosina 2021 ja 2022. Kumppanuuden aikana yhteensä kaksi tuhatta ysiluokkalaista roolitetaan johtoryhmien jäseniksi kuvitteellisessa Tulevaisuuden Infra Oy:ssa, jonka tehtävä on…
Liikenne- ja infra-alan toimijat ovat yhdistäneet voimansa nuorille suunnatussa #Infrasankarit-kampanjassa. Tavoitteena on tuoda esiin infra- ja liikennealan merkityksellisyyttä, monipuolisuutta ja ammattilaisten arkea. Infra-alan yhteisöjen ja yritysten yhteistyöelimen MANK ry:n vetämään…
LIKE on ottanut käyttöön laajan mediaseurantapalvelun, ja tarjoaa sen tulokset koko alan käyttöön. Mediaseurannan kautta haravoidaan uutisointeja ja keskusteluja koko liikenne- ja infra-alasta, ei siis kenenkään yksittäisen toimijan medianäkyvyyden kautta….