LIKE-Foorumin vuositapaaminen järjestettiin 28.03
LIKE-foorumin vuositapaaminen järjestettiin Pasilan virastotalolla 28.03.2017. Läsnä oli noin 30 henkilöä alan järjestöistä, oppilaitoksista, yrityksistä ja virastoista. Kolme tuntia kestäneen kokoontumisen aikana kuultiin mahtavia esityksiä alan osaamiseen, osaamisen kehittämiseen ja sen ajankohtaisiin asioihin liittyen, ja niiden pohjalta käytiin paljon keskustelua. Lue alta koosteet päivän puheenvuoroista; klikkaamalla nimen kohdalta linkkiä, saat myös esitysmateriaalin auki.
LIKE-foorumi on avoin, kaikille alan osaamisen kehittämisestä kiinnostuneille toimijoille. Seuraava vuosikokoontuminen järjestetään keväällä 2018. LIKE-foorumin kuulumisia kuullaan MANK ry:n maarakennuspäivillä 28.09.2017.
Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen avasi tilaisuuden.
Osaamisen kehittämisen kontekstissa pääjohtaja Vehviläinen näki tapahtuneen muutosta vuosien mittaan heikompaan suuntaan. Vastajulkaistu ROTI-raportti (kahden vuoden välein julkaistava rakennetun omaisuuden tila- raportti) antaa suuntaa tekemiselle, ja pääjohtaja Vehviläinen toivoikin LIKE- foorumin edistävän raportissa ilmenneitä tarpeita alan vetovoimaan, T&K&I- toiminnan kehittämiseen, koulutuksen työelämävastaavuuteen, ja elinikäisen oppimisen kulttuurin luomiseen.
Pääjohtaja Vehviläinen totesi lopuksi alan uudistumisen luovan haasteita. Hyvinä esimerkkeinä pääjohtaja nosti esiin tietomallinnuksen, AURORA- hankkeen, maatutkat ja kartiokeilauksen, ja toimintamalleista erityisesti allianssi-mallin.
Pääjohtajan mukaan Liikennevirasto on tulevaisuudessakin vahvasti mukana alan eteen tehtävässä työssä. Tulevana kesänä palkataan yli 30 harjoittelijaa perehtymään liikenne- ja infra-alaan tulevaisuuden vaihtoehtona. Liikennevirasto on halukas panostamaan jatkossakin LIKE- verkoston työhön sekä erillisen harkinnan perusteella myös yksittäisiin kehitysprojekteihin, joista esimerkkinä pääjohtaja mainitsee Diginfra 2.017- hankkeen. Diginfra 2.017 on väylien digitaalisen elinkaaren hallintaan liittyvän osaamisen kehittämiseen tähtäävä täydennyskoulutushanke.
Lue pääjohtaja Vehviläisen avauspuhe kokonaisuudessaan.
Johtaja, Professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy:sta piti avauspuheenvuoron aiheesta liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus.
Jorma Mäntysen puheenvuorossa hän esitteli globalisaation vaikutusta, tulevaisuuden monitorointia, maailman ja Suomen muutosta, ja niiden vaikutusta liikkumiseen. Työn muuttuminen liikkuvammaksi ja dynaamisemmaksi muuttaa perinteistä aikataulukäsitystä; ihmisten liikkumista on entistä hankalampi ennustaa. Lineearisesta maailmasta siirrytään murrokseen; liikenteen pohjalla oleva kysyntä ja elinkeinorakenne on murroksessa, joka vaikuttaa myös liikenteen tarjontaan. Millaista on liikenteen tarjonta ja kysyntä vuonna 2050?
Lue myös WSP:n vastajulkaistu selvitys WSP liikenteen infrastruktuuri tulevaisuuden mahdollistajana
Digitalisaation osalta professori Mäntynen toteaa, että se on väline, eikä päämäärä itsessään. Ihmisten perustarpeet eivät sen myötä muutu, liikkumistarpeet saattavat hiukan vähentyä. Materiaalia kuitenkin pitää edelleen kuljettaa, ja tiedonsiirtotarpeet kiihtyvät. Pienimmilläkin toimijoilla on digitalisaation myös maailmanmarkkinat avoinna välittömästi. 3D- tulostuksen professori Mäntynen näkee merkittäväksi; paikallisen valmistamisen määrän kasvaessa tarve kuljettamiseen vähenee.
Lopuksi professori Mäntynen kuvaa työelämän tulevaisuutta. Hän kuvaa, kuinka suurten ikäluokkien osuus työvoimasta vähenee, ja vuonna 2020 suurin osa työikäisistä on Y-sukupolvea. Nämä muutokset vaikuttavat myös liikennetarpeisiin, sillä uuden sukupolven käyttäytyminen ja tarpeet voivat poiketa merkittävästi edellisistä. Paljon varmasti säilyy ennallaan, mutta pohdittava on, miten muutokset vaikuttavat infra- ja liikennealaan, ja positiivisten muutosten vauhdittamiseen pitää panostaa.
Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö piti seuraavan alustuksen.
Hän kertoi Infra ry:n toiminnasta, missiosta, sekä pyrkimyksistä alan yritystoiminnan edellytysten parantemiseen, T&K&I- toimintaan, ja osaamisen kehittämiseen. Infra ry:lle on tärkeää edistää alan koulutusta ja houkuttelevuutta.
Toimitusjohtaja Syrjön mukaan infra-alan suhdannetilanne on hyvä, yrityksillä on hyvin töitä, ja infra-alalla on mediassa hyvä kaiku. Asia on tunnustettu tärkeäksi, ja liikenneverkon tulevaisuutta pohtimaan on asetettu parlamentaarinen työryhmä.
Työvoiman tarve on Paavo Syrjön mukaan suuri. Eniten pulaa on työnjohdosta, ja se on jo vaikeuttanut urakoitsijoiden tarjousten tekemisen mahdollisuuksiin. Huomion arvoisia muuttujia alan vetovoimassa työelämän ja työntekijöiden odotusten kohtaamattomuus. Nykynuorille työn merkitys on erilainen; reissutyö ei houkuta, kello 7 alkavat työmaat eivät houkuta, ja naiset loistavat poissaolollaan. Korkea-asteen opiskelijoista tekniikan ja liikenteen alalla naisia on alle neljännes.
Lisäksi alalla on kohtaanto-ongelma. Työpaikat keskittyvät entistä enemmän Etelä-Suomeen, vaikka koulutusta on ympäri maan. Koulutuksen vetovoima myös muualla Suomessa on suurempi. Tästä johtuen osassa maata alan opiskelupaikkoihin on reilusti hakijoita, jotka eivät pääse alalle.
Lopuksi toimitusjohtaja Syrjö mainitsee Infra ry:n ja Kiinteistö- ja rakennuspalvelualan vetovoima ry:n toteuttamasta voittajakiertueesta. Kiertueen aikana houkuteltiin nuoria alalle simulaattoreiden, maarakennuskoneiden ja esittelyiden avulla yhdellätoista paikkakunnalla. Aktiivisille kesätöihin hakeutuneille nuorille tarjottiin koulutusseteli, jolla voi lunastaa tieturva 1- koulutuksen sekä työturvallisuuskortin, mikäli päätyy alalle kesätöihin. Myös LIKE:n projektipäällikkö osallistui kiertueen toteutukseen, ja toimitusjohtaja Syrjö ilmoittaakin alan yhteistyölle ja LIKE- foorumin toiminnalle olevat selkeä tilaus myös jatkossa.
Seuraavassa puheenvuorossa infra-alan AMK- koulutuksen kuulumisista paikalla oli kertomassa Metropolia AMK:n lehtori MikaRäsänen.
Räsänen esitti katsauksen Infra- alan opetuksen määriin Suomessa, ja totesi työelämän tarpeen olevan reilusti nykyistä tasoa suurempi. Rakennusala itsessään vetää vielä kohtalaisen hyvin opiskelijoita, mutta vain 20% alalle hakeutuneista valitsee infrarakentamisen opintosuunnan. Räsänen kuvaa infrarakentamisen olevan vähemmän tunnettu, sillä peruskouluissa ja lukioissa termiäkään ei tunneta. Siksi talorakentaminen on turvallisemman oloinen valinta. Infrarakentamisen houkuttelevuuden kannalta lehtori Räsänen mainitsee tärkeiksi tekijöiksi ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tarjottavien haalariharjoittelupaikkojen määrän lisäämisen, sekä infra-alan ja sen yritysten esittelyt oppilaitoksissa.
Lehtori Räsänen kertoo vielä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön olevan avainasemassa. Opetusta halutaan kehittää alan tarpeet silmällä pitäen. Tällaista yhteistyötä tarvitaan mm. excujen, opinnäytetöiden, harjoitteluiden, ja innovaatiokurssien osalta. Lisäksi Räsänen mainitsee alan muuntokoulutuksen, joka toteutetaan yhteistyössä alan yritysten kanssa.
Digiaika tarjoaa Räsäsen mukaan hyvin apua työhön, mutta hän muistuttaa, että perusasioiden hallinta on kuitenkin kaiken a ja o. Ilman vahvaa perusosaamista ei digitaalisilla apuvälineillä saada sitä hyötyä, mitä niillä mahdollisesti voisi olla.
Lopuksi lehtori Räsänen ilmaisee huolensa mm. koulutuksen rahoituksesta. Ristiriita on suuri, kun infra-alan vetovoima on heikko, rahoitusta leikataan, ja työvoiman tarve kavaa. Sen vuoksi yhteistyötä toimijoiden välillä tarvitaan entistä enemmän, ja nuorten asenteisiin pitäisi vaikuttaa enemmän jo yläkouluissa ja lukioissa.
Seuraavana alustuksen pitäjänä toimi yli-insinööri Arto Pekkala Opetushallituksesta.
Hän kertoi aluksi OPH:n nimetyistä osaamisen ennakointiryhmistä, joissa myös rakennetulla ympäristöllä on oma ryhmänsä. Näiden ryhmittymien kautta työelämän tulevaisuuden osaamistarpeet kanavoituvat helpommin näkyviksi ja vaikuttaviksi.
Pekkala esitti myös katsauksen toisen asteen koulutusreformiin. Työelämän osaamistarpeet muuttuvat, teknologia kehittyy, tarpeet yksilöllistyvät, työn tekemisen tavat muttuvat, osaamista uudistettava läpi työuran. Tavoitteena reformissa on työelämävastaavat tutkinnot, henkilökohtaistaminen, uudenlaiset oppimisen tavat ja mahdollisuudet, sekä selkeys ja tehokkuus. Myös rahoitus muuttuu; perusrahoitusosuus uudessa mallissa on 50%, suoritusrahoitus 35% ja vaikuttavuusrahoitus 15%. Tutkintojen yhditämistä tapahtuu myös; 351 perus-, ammatti-, ja erikoisammattitutkintoa sulautuu yhteensä 162 tutkinnoksi.
Viimeisenä esityksenä LIKE:n projektipäällikkö Antti Knuutila kertasi projektin taustoja, tuloksia, ja toimintasuunnitelmaa.
LIKE- foorumin toimintamallin keskeisin tekijä on avoin osaamisen kehittämisen foorumi, eli tämä verkosto, jonka vuosikokoontumisessa juuri olemme.
Avoimen LIKE- foorumin kautta alan osaamisen kehittämiseen tuodaan painopisteitä, joita saatetaan käytännön toiminnaksi ohjausryhmän sekä toimintaryhmän kautta. Ohjausryhmässä on Heli Mattila (Liikennevirasto), Paavo Syrjö (Infra ry), Henry Westlin (KEHTO- kunnat), Hannu Järveläinen (RKL), ja Matti Mannonen (SKOL ry).
Toimintaryhmässä on mukana Mikko Leppänen (MANK ry / Ramboll), Tuulia Innala (kuntaliitto), Mika Räsänen (Metropolia amk), Nina Raitanen (Tieyhdistys), Seppo Oinonen (Liikennevirasto), Juha Hautala (Liikennevirasto), Matti Kiiskinen (SKOL ry), MAgnus Frisk (Infra ry), Petri Järvelä (Työtehoseura), Nina Karasmaa (HAMK), Leena Korkiala-Tanttu (Aalto yliopisto).
Vuoden 2016 osalta tärkeitä teemoja oli toimintamallin vakiinnuttamisen ja viestinnällisen suunnittelun lisäksi vaikuttaminen ammatinvalintaikäisiin, sekä aktiivinen vaikuttaminen alalle hakeutuneiden keskuudessa. Tapahtumia järjestettiin lähes kaikissa alaa opettavissa AMK:issa, ja projektipäällikkö oli aktiivisesti mukana Infra:n ja Kiinteistö- ja rakennuspalvelualan vetovoima Ry:n voittajakiertueella. Yhteistyössä alan toimijoiden kanssa tuotettiin myös Tietomallintamisesta kertova video, joka kuvaa alan digitalisoitumista nuorekkaalla otteella.
Vuodelle 2017 tavoitteet ovat:
- Alan osaamistarpeiden kartoitus ja vaikuttaminen opintosisältöihin sekä jatko- ja täydennyskoulutustarjontaan
- T&K&I- toiminnan kehittäminen aiheeseen suunnatun portaalin kautta. T&K&I- rahoitushakuja, kumppaneita, hankkeita, ja tuloksia kootaan yhteen portaaliin ja viestitään teemoista aktiivisesti. T&K&I- toiminnan merkitystä kilpailuetuna korostetaan, ja pyritään vaikuttamaan sen roolin kasvamiseen alan yrityksissä.
- Oppilaitosyhteistyötä kehitetään verkostomaisella portaalilla, jonka kautta alan yrityksen ja oppilaitokset pystyvät tekemään helpommin yhteistyötä. Tärkeitä tekijöitä ovat vierailuluennot, luentosarjat, yritysvierailut sekä harjoittelut. Yhteistyön lisääntymisen kautta kannustetaan myös strategisempiin kumppanussmenettelyihin, joka näyttäytyisi myös T&K&I- yhteistyön kasvuna.
Tilaisuuden päätteeksi puheenjohtaja Mikko Leppänen teki yhteenvedon päivän annista.
Leppänen kartoitti LIKE- toiminnan osapuolten näkemyksiä toiminnan jatkamisesta kuluvan toimikauden jälkeen. Toiminnan jatkamiseen suhtaudutaan positiivisesti, ja valmistelua sen osalta jatketaan kokoontumisesta nousseita teemoja hyväksikäyttäen. Leppänen myös esitteli vielä lyhyesti Diginfra 2.017 hanketta; tavoitteena käynnistää täydennyskoulutus kahdella kurssilla; peruskurssilla ja täydennyskurssilla. Koulutuksella on seuraavat tavoitteet:
- Saadaan väylärakentamisen digitaalinen elinkaariprosessi hallintaan
- Kaikissa elinkaaren vaiheissa työskentelevät ihmiset ymmärtävät koko elinkaaren
- Nostetaan ihmisten osaamistasoa ja saadaan parhaat toimintatavat ja teknologiat nopeasti käyttöön
- Infra on valmis älykkään liikenteen muutokseen
- Olemme globaali markkinajohtaja infran digitaalisessa osaamisessa
Kurssien oppimistavoitteiden määrittelyä toteutetaan verkostomaisesti myös LIKE-foorumin osaamista hyödyntäen.